Koko syksyn Kupla seisoi käyttämättömänä konehuoliensa vuoksi, kunnes joulukuun alkupuolella vein sen trailerilla Mäntsälään Kuplapajalle.
Siellä sen moottoritilaan tehtiin huoltoluukut, jotka helpottavat esim. sytytystulppien ja kaasareiden luokse pääsemistä. Kaasuttimet synkronoitiin. Satunnainen nykäisy eli syttymättä jääminen korjaantui vaihtamalla virranjakajan kansi ja uusimalla hapettuneet kärjet sekä varmuuden vuoksi matkustajan puolelta etummainen (nro 1?) sytytystulppa.
Käärmeenpesässä olevat esilämmitysreiät hitsattiin tukkoon, joten rakentamani hienot peltiläkkyrätukot sai heittää pois. Myös moottoritilan pellistä hitsattiin turhat reiät tukkoon. Puhallinkopalta vedettiin putket lämmönvaihtimille ja tarvikelämmönvaihdinten vivuston Kinder-yllätys -tyyppinen rakennussarja hitsattiin kasaan ja kiinnitettiin. Samoin Kuplapajasta löytyi sopivat lämpöputket lämmönvaihdinten ja korin välille.
Kunnostettu autoni toimitettiin Kuplapajan toimesta ajamalla suoraan kotipihaan (huom. kesärenkaat alla, pakkasta, tiet jäässä!), joten pääsinkin ekana sitten vaihtamaan nastarenkaita alle.
Auto tuntui vihdoinkin olevan kunnossa! Jotain pikkuvikoja tietysti on, mutta kirjoitan niistä lisää myöhemmin. Tämä oli siis tilanne joulukuussa 2009.
Janin Kupla
Re: Janin Kupla
Talven aikana sitten Kuplalla tuli ajeltua ihan mukavasti. Lämpöä ei kovin paljoa tullut, koska tuliterät tarvikelaatuiset lämmönvaihtimet eivät ole yhtä tehokkaat mitä alkuperäiset. Jostain täytyisi löytää orggislämppärit.
Kävimme Raisan kanssa Kuplalla myös Kolilla.
Hauskaa oli ja tällä kertaa meidän ei tarvinnut ajaa koko matkaa ikkunat auki (vrt. edellinen käynti Kuplalla Itä-Suomessa, jolloin Raisan Kuplan lämmönvaihtimet päästivät pakokaasut matkustamoon).
Kolilta ajoimme jäätä pitkin Pielisen yli Lieksaan. Valitettavasti kevät oli jo niin pitkällä, että jäätie oli ehditty sulkemaan. Emme kuitenkaan halunneet kiertää maata pitkin (yli 50 km lisää matkaa), joten annoimme mennä vauhdilla yli! Jäätä pitkin ajettava matka on nimittäin alle 10 km.
Lieksassa pääsimme kyydittämään Saksasta eräänlaiseksi vaihto-oppilaaksi tullutta 16-vuotiasta Paulineakin. Oli tyttö melko hämmentynyt, kun kerroimme (=Raisa kertoi) meidän tulleen parinkymmenen asteen pakkasessa melkein 500 km päästä 36-vuotiaalla Kuplalla.
Kuvassa appiukko-Seppo, Pauline Saksasta, Raisa, Jani, Marita (Raisan sisko) ja Kupla!
Kävimme Raisan kanssa Kuplalla myös Kolilla.
Hauskaa oli ja tällä kertaa meidän ei tarvinnut ajaa koko matkaa ikkunat auki (vrt. edellinen käynti Kuplalla Itä-Suomessa, jolloin Raisan Kuplan lämmönvaihtimet päästivät pakokaasut matkustamoon).
Kolilta ajoimme jäätä pitkin Pielisen yli Lieksaan. Valitettavasti kevät oli jo niin pitkällä, että jäätie oli ehditty sulkemaan. Emme kuitenkaan halunneet kiertää maata pitkin (yli 50 km lisää matkaa), joten annoimme mennä vauhdilla yli! Jäätä pitkin ajettava matka on nimittäin alle 10 km.
Lieksassa pääsimme kyydittämään Saksasta eräänlaiseksi vaihto-oppilaaksi tullutta 16-vuotiasta Paulineakin. Oli tyttö melko hämmentynyt, kun kerroimme (=Raisa kertoi) meidän tulleen parinkymmenen asteen pakkasessa melkein 500 km päästä 36-vuotiaalla Kuplalla.
Kuvassa appiukko-Seppo, Pauline Saksasta, Raisa, Jani, Marita (Raisan sisko) ja Kupla!
Re: Janin Kupla
ootte te kyllä aika seikkailijoita ton kuplan kaa...ens talvi sitten 411 jos se lämpiääkin paremmin ja on raitista ilmaa jne.
niin mitäs sille kuplalle nyt kuuluu? moottori lähti takas Valtoselle eikö vaa? mitäs meinaat siihen nyt sit tehä? Vai onko painopiste nyt 411 100%
niin mitäs sille kuplalle nyt kuuluu? moottori lähti takas Valtoselle eikö vaa? mitäs meinaat siihen nyt sit tehä? Vai onko painopiste nyt 411 100%
Re: Janin Kupla
Joo, myönnetään. Saatan olla vähän masokisti tai muuten vaan höhlä, mutta mun mielestä Kuplalla on kiva ajaa pitkiä matkoja. Olen ajanut viime vuosien aikana myös tuliterillä ja muutaman vuoden ikäisillä autoilla melko paljon ja ne ovat kaikki hirveän pitkästyttäviä: Tasaista, turvallista, äänetöntä, pitkästyttävää etenemistä järkyttävän hitaalla matelunopeudella. Tiestö ja auto mahdollistaisivat matkanteon kaksin- tai jopa kolminkertaisilla nopeuksilla. Mutta eihän se käy päinsä tässä maassa. Lähes rajoituksen mukaan vaan on junnattava ja toivottava, ettei nukahda rattiin tai vahingossa anna vauhdin kiihtyä liian suureksi, jonka jälkeen kameratolppapirulainen räpsäyttää kuvan.Rauti kirjoitti:ootte te kyllä aika seikkailijoita ton kuplan kaa...ens talvi sitten 411 jos se lämpiääkin paremmin ja on raitista ilmaa jne.
Mutta Kuplalla ajaminen on rentouttavaa ja samalla se pitää skarppina. Nopeusrajoitukset tuntuvat pääosin sopivilta ja autoa saa ohjata kaiken aikaa. Siinä ei meinaa nukahtaa ja kuski pysyy vireänä. Bokserin selkeästi kuuluva ääni rauhoittaa mieltä ja vastaantulevien autoilijoiden hymyilyt ja peukalonnäyttämiset saavat hyvälle tuulelle!
Mun 411 on niin hyväkuntoinen ja ruosteeton, etten taida raaskia uhrata sitä näille nykyisille suolakylpyteille. Tosin viime talvena oli mukavaa kun oli niin paljon pakkasta, ettei tiestön ylläpitäjät kylväneet suolaa moneen kuukauteen. Tuolloin saimme nauttia loskattomista, suolattomista ja helposti ennakoitavista ajo-olosuhteista. Toivottavasti seuraavatkin talvet olisivat samanlaisia tai tiehallinnossa muuten vain älyttäisiin lopettaa suolavandalismi. Pelkäänpä, että toivon liikoja. 411 taitaa jäädä pelkäksi kevät-kesä-syksy-autoksi, vaikka ominaisuuksillaan se pärjäisi todella mainiosti talvellakin.
Kupla on seissyt pihassa heinäkuusta saakka. Odottaa moottorin irroittamista.Rauti kirjoitti: niin mitäs sille kuplalle nyt kuuluu?
Vai onko painopiste nyt 411 100%
Missään nimessä Kuplaa ei ole hylätty tai edes unohdettu! Olen vain tilapäisesti keskittynyt 411:n saamiseen rekisteröintikuntoon. Eiköhän Kupla ole jatkossakin se varsinainen käyttöautoni ainakin talviaikana. Mullahan ei tosiaan ole kevään jälkeen ollut muita autoja kuin Volkkareita. Ja niistä uusin on Caddy -85, jonka olen omistanut vuodesta 1997 ja jolla en ole vielä koskaan ajanut.
Re: Janin Kupla
Keväällä Kupla alkoi rykimään oikein kunnolla. Ääni muuttui todella teräväksi ja se alkoi röpöttämään myös tyhjäkäynnillä, aivan kuin se kävisi vain kolmella pytyllä. Tulpanjohtoja vuorotellen irroittamalla selvisi, että se kävi kaikilla pytyillä, mutta yksi niistä ei toiminut kunnolla. Vaihdoin tulpat ja tulpanjohdot uusiin. Se ei vaikuttanut millään tavalla asiaan.
Kone oli röpöttänyt uudesta alkaen kuormituksenalaisena, eli vedättäessä. Koska mulla ei ollut vertailukohtaa, luulin sen olevan normaalia ja pörpöttävän äänen johtuvan käärmeenpesästä. Aiemmin röpötys loppui kuitenkin kaasujalkaa keventäessä, enää ei. Nyt ääni oli muuttunut samanlaiseksi myös tyhjäkäynnillä. Ja öljyäkin kone tiputti yhä.
Kun keväällä ilmat lämpenivät, vein auton takuukorjaukseen Heinolaan ja kerroin tekemäni havainnot sekä huoltotoimenpiteet. Siellä oli kuitenkin muitakin hommia jonossa, joten Kupla seisoi siellä pitkän tovin odottamassa vuoroaan.
Toukokuun lopulla sain tiedon, että kone olisi valmis piakkoin:
- Öljyvuodot johtuivat koneistamon myymästä vanhaksi menneestä liimasta, joka ei enää toiminut tarkoitetulla tavalla.
- Kolmossylinterin keinun aaltoprikka oli hajonnut kappaleiksi ja oli varmasti tuottanut ääntä.
- Kolmossylinterin tulpanjohto oli löysä
Kesäkuun alussa menin sitten hakemaan autoa. Kun auto käynnistettiin, kuulin heti käyntiäänestä vian olevan yhä tallella. Ajoin 50 metrin koeajon, joka vahvisti asian. En siis lähtenytkään Kuplalla paluumatkalle, vaan hyppäsin takaisin Raisan Saabin kyytiin.
Muutamaa päivää myöhemmin sain kuulla, että ohivuototestissä oli tullut esille huolestuttavia lukemia:
- kaksi sylinteriä 8% (ok)
- kaksi sylinteriä 15% ja 18%
Kaikki vuodot olivat ilmeisesti lohkon sisään.
Kesäkuun puolessa välissä kone oli jälleen irroitettu ja purettu. Ilmeni, että sylinteriputket olivat uponneet kansiin. Lisäksi epäiltiin jonkinasteista kiinnileikkaumaa sylintereissä. Näiden löydösten perusteella kannet lähtisivät koneistamolle oikaistaviksi ja ainakin männänrenkaat pitäisi uusia. Koneistamolla on monen viikon ruuhka, joten saisin Kuplaan tilapäiskoneen. Näin pääsisin ajamaan kesällä edes vähän.
Kone oli röpöttänyt uudesta alkaen kuormituksenalaisena, eli vedättäessä. Koska mulla ei ollut vertailukohtaa, luulin sen olevan normaalia ja pörpöttävän äänen johtuvan käärmeenpesästä. Aiemmin röpötys loppui kuitenkin kaasujalkaa keventäessä, enää ei. Nyt ääni oli muuttunut samanlaiseksi myös tyhjäkäynnillä. Ja öljyäkin kone tiputti yhä.
Kun keväällä ilmat lämpenivät, vein auton takuukorjaukseen Heinolaan ja kerroin tekemäni havainnot sekä huoltotoimenpiteet. Siellä oli kuitenkin muitakin hommia jonossa, joten Kupla seisoi siellä pitkän tovin odottamassa vuoroaan.
Toukokuun lopulla sain tiedon, että kone olisi valmis piakkoin:
- Öljyvuodot johtuivat koneistamon myymästä vanhaksi menneestä liimasta, joka ei enää toiminut tarkoitetulla tavalla.
- Kolmossylinterin keinun aaltoprikka oli hajonnut kappaleiksi ja oli varmasti tuottanut ääntä.
- Kolmossylinterin tulpanjohto oli löysä
Kesäkuun alussa menin sitten hakemaan autoa. Kun auto käynnistettiin, kuulin heti käyntiäänestä vian olevan yhä tallella. Ajoin 50 metrin koeajon, joka vahvisti asian. En siis lähtenytkään Kuplalla paluumatkalle, vaan hyppäsin takaisin Raisan Saabin kyytiin.
Muutamaa päivää myöhemmin sain kuulla, että ohivuototestissä oli tullut esille huolestuttavia lukemia:
- kaksi sylinteriä 8% (ok)
- kaksi sylinteriä 15% ja 18%
Kaikki vuodot olivat ilmeisesti lohkon sisään.
Kesäkuun puolessa välissä kone oli jälleen irroitettu ja purettu. Ilmeni, että sylinteriputket olivat uponneet kansiin. Lisäksi epäiltiin jonkinasteista kiinnileikkaumaa sylintereissä. Näiden löydösten perusteella kannet lähtisivät koneistamolle oikaistaviksi ja ainakin männänrenkaat pitäisi uusia. Koneistamolla on monen viikon ruuhka, joten saisin Kuplaan tilapäiskoneen. Näin pääsisin ajamaan kesällä edes vähän.
Re: Janin Kupla
21.6.2010 menimme jälleen kesken työpäivän Raisan kanssa Heinolaan hakemaan Kuplaa, tällä kertaa mutsin Cliolla. Nyt Kuplassa oli väliaikainen, vakio 1300-kuutioinen kone. Siitä huolimatta oli mahtava fiilis päästä pitkästä aikaa ajamaan Kuplalla.
Kaasuvaijeri oli tähän koneeseen liian lyhyt, joten tyhjäkäyntikierrokset olivat ehkä n. 2500 - 3000 rpm. Myös kytkimessä tai sen säädöissä oli jotain outoa, nimittäin se otti vasta melko lopussa poljinliikettä. No, eihän tuo mitään haittaa, tämä on vain tilapäiskone pariksi viikoksi. Lähdimme siis ajamaan takaisin Lahteen. Oli melkein kuin autossa olisi vakionopeudensäädin, sillä kaasupolkimeen ei tarvinnut paljoa edes koskea, auto liikkui melko sopivaa vauhtia ihan itsestään.
Vähän ennen Karistoa matkanteko kuitenkin loppui. Auto sammui vauhdissa ja alkoi paukuttamaan pakoputkea aika rankasti. Eli kipinä hävisi, mutta bensaa virtasi.
Hinasimme Kuplan Cliolla (ihan tosi) Kariston huoltoaseman pihaan. Soitin Heinolaan ja kerroin tilanteen. Söimme Raisan kanssa lounaan ja sillä aikaa apuvoimat ehtivät paikalle. Muutamassa minuutissa selvisi, että virranjakajan sisällä katkojankärkien eriste ja johto ovat sulaneet, ja sen vuoksi se maadoittuu koko ajan. Korjausta tehdessä kärkien lukitussokka pääsi hyppäämään karkuun, joten kärkien kiinnitys jäi jotenkin vaillinaiseksi. Auto kuitenkin toimi jälleen ja matka jatkui.
Kotiin päästyämme bensa haisi selvästi moottorin lähellä. Bensavuoto löytyi moottoripellin läpiviennin kohdalta, putki oli hakkautunut puhki, koska pellistä puuttui läpivientikumi. Laitoin siihen uuden kumin ja pätkäisin putkesta muutaman sentin pois. Vika tuntui korjaantuvan, mutta vältin kuitenkin turhaa ajoa, ettei kone hajoaisi.
Pari päivää myöhemmin ihmettelin työpaikan pihalla koneen alle tulleita tippoja. Huomasin, että puolasta vuotaa mustaa öljynnäköistä mönjää. Vähän jännitti, että pääsenkö takaisin kotiin...
Kotona varauduin puolan hajoamiseen ottamalla varapuolan kyytiin.
Sain välillä tietoa omasta koneestani: Nokka-akselin (uusi) nokat olivat todella kuluneet. Lisäksi ne olivat kuluneet epätasaisesti. Joistain nokista puuttui n. 3 - 5 mm metallia. Nostajat (uudet) olivat myös vaurioituneet, joidenkin päistä oli lähtenyt metallilastua. Yhdessä nostajassa oli hajoamisen merkkejä, mutta muiden jälkien perusteella epäiltiin väärin tehtyä nokkien sisäänajoa.
Sisäänajo oli tehty koneen kasaajan antamien ohjeiden mukaan, eli heti ensimmäisen käynnistyksen jälkeen konetta käytettiin kahdessa osassa yhteensä n. 15 minuuttia kierroksilla 2500 rpm ja sen jälkeen vaihdettiin öljyt. Eli jostain muusta syystä osat eivät kestäneet. Erääksi syyksi epäiltiin myös sitä, että nokka-akseli ja nostajat olivat keskenään eri merkkisiä.
Kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa kävimme velipojan kanssa viemässä Kuplan taas Heinolaan moottorinvaihtoa varten. Saisin reilun viikon päästä oman koneeni jälleen ajoon ja nyt kaikki olisi vihdoin kunnossa!
Sovimme, että auto valmistuu keskiviikkona 14.7. Tuolloin olin ajamassa Lieksasta Kärkölään, eli Heinola olisi matkanvarrella ja mulla olisi kuskikin mukana. Auto valmistuisi juuri sopivasti, sillä seuraavana viikonloppuna olisi kaverini polttarit ja Kupla olisi Akin auton lisäksi toisena autona paikasta toiseen liikuttaessa.
Soitin vielä matkalta ja varmistin, että kaikki on kunnossa. Ei ollutkaan, päivämäärässä oli tapahtunut joku sekaannus ja kone oli yhä kasaamatta ja kiinnittämättä autoon. Matkalla kävimme kuitenkin katsomassa konetta, sillä kasauksessa olikin ilmennyt uusia ongelmia. Vauhtipyörän kiinnitystappien reiät olivat väljät ja muuttaneet muotoaan. Tapit olivat kuitenkin kuulemma olleet pohjassa, eikä tälle ongelmalle löydetty selitystä. Valurautainen vauhtipyörä oli ollut uusi, joten olisiko valmistusvirhe? Ongelma kierrettiin laittamalla koneeseen käytetty alkuperäinen vauhtipyörä, joka oli muokattu 200-milliselle kytkimelle.
Seuraavana yönä klo 3.48 kone valmistui ja päivällä kasaaja hoiti itse nokkien sisäänajamisen. Todella hieno suoritus aikataulun kiinniottamisessa!
Illalla klo 23 tietämillä kasaaja toi Kuplan Kärkölään. Ihmettelin kovasti, kun autossa oli melkoinen jälkikäynti ja tyhjäkäynti oli todella korkea. Auton käynnistäminenkin vaati usean sekunnin mittaisen sahaamisen, joka ei ole normaalia. Tarkastimme sytytyksen strobolla ja se näytti olevan kohdallaan. Kaasuvivuston kanssa oli kasatessa ollut jotain ongelmia ja sen vuoksi siihen oli lisätty toinen palautusjousi, mutta sekään ei riittänyt. Vivusto purettiin ja kasattiin uudelleen. Se vaikutti poistavan jälkikäynnin ja käynnistyminenkin nopeutui sen jälkeen.
Polttariautoksi en kuitenkaan uskaltanut Kuplaa ottaa, sillä en ehtinyt järjestelyjen vuoksi ajamaan sillä yhtään ennen polttariaamua.
Kaasuvaijeri oli tähän koneeseen liian lyhyt, joten tyhjäkäyntikierrokset olivat ehkä n. 2500 - 3000 rpm. Myös kytkimessä tai sen säädöissä oli jotain outoa, nimittäin se otti vasta melko lopussa poljinliikettä. No, eihän tuo mitään haittaa, tämä on vain tilapäiskone pariksi viikoksi. Lähdimme siis ajamaan takaisin Lahteen. Oli melkein kuin autossa olisi vakionopeudensäädin, sillä kaasupolkimeen ei tarvinnut paljoa edes koskea, auto liikkui melko sopivaa vauhtia ihan itsestään.
Vähän ennen Karistoa matkanteko kuitenkin loppui. Auto sammui vauhdissa ja alkoi paukuttamaan pakoputkea aika rankasti. Eli kipinä hävisi, mutta bensaa virtasi.
Hinasimme Kuplan Cliolla (ihan tosi) Kariston huoltoaseman pihaan. Soitin Heinolaan ja kerroin tilanteen. Söimme Raisan kanssa lounaan ja sillä aikaa apuvoimat ehtivät paikalle. Muutamassa minuutissa selvisi, että virranjakajan sisällä katkojankärkien eriste ja johto ovat sulaneet, ja sen vuoksi se maadoittuu koko ajan. Korjausta tehdessä kärkien lukitussokka pääsi hyppäämään karkuun, joten kärkien kiinnitys jäi jotenkin vaillinaiseksi. Auto kuitenkin toimi jälleen ja matka jatkui.
Kotiin päästyämme bensa haisi selvästi moottorin lähellä. Bensavuoto löytyi moottoripellin läpiviennin kohdalta, putki oli hakkautunut puhki, koska pellistä puuttui läpivientikumi. Laitoin siihen uuden kumin ja pätkäisin putkesta muutaman sentin pois. Vika tuntui korjaantuvan, mutta vältin kuitenkin turhaa ajoa, ettei kone hajoaisi.
Pari päivää myöhemmin ihmettelin työpaikan pihalla koneen alle tulleita tippoja. Huomasin, että puolasta vuotaa mustaa öljynnäköistä mönjää. Vähän jännitti, että pääsenkö takaisin kotiin...
Kotona varauduin puolan hajoamiseen ottamalla varapuolan kyytiin.
Sain välillä tietoa omasta koneestani: Nokka-akselin (uusi) nokat olivat todella kuluneet. Lisäksi ne olivat kuluneet epätasaisesti. Joistain nokista puuttui n. 3 - 5 mm metallia. Nostajat (uudet) olivat myös vaurioituneet, joidenkin päistä oli lähtenyt metallilastua. Yhdessä nostajassa oli hajoamisen merkkejä, mutta muiden jälkien perusteella epäiltiin väärin tehtyä nokkien sisäänajoa.
Sisäänajo oli tehty koneen kasaajan antamien ohjeiden mukaan, eli heti ensimmäisen käynnistyksen jälkeen konetta käytettiin kahdessa osassa yhteensä n. 15 minuuttia kierroksilla 2500 rpm ja sen jälkeen vaihdettiin öljyt. Eli jostain muusta syystä osat eivät kestäneet. Erääksi syyksi epäiltiin myös sitä, että nokka-akseli ja nostajat olivat keskenään eri merkkisiä.
Kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa kävimme velipojan kanssa viemässä Kuplan taas Heinolaan moottorinvaihtoa varten. Saisin reilun viikon päästä oman koneeni jälleen ajoon ja nyt kaikki olisi vihdoin kunnossa!
Sovimme, että auto valmistuu keskiviikkona 14.7. Tuolloin olin ajamassa Lieksasta Kärkölään, eli Heinola olisi matkanvarrella ja mulla olisi kuskikin mukana. Auto valmistuisi juuri sopivasti, sillä seuraavana viikonloppuna olisi kaverini polttarit ja Kupla olisi Akin auton lisäksi toisena autona paikasta toiseen liikuttaessa.
Soitin vielä matkalta ja varmistin, että kaikki on kunnossa. Ei ollutkaan, päivämäärässä oli tapahtunut joku sekaannus ja kone oli yhä kasaamatta ja kiinnittämättä autoon. Matkalla kävimme kuitenkin katsomassa konetta, sillä kasauksessa olikin ilmennyt uusia ongelmia. Vauhtipyörän kiinnitystappien reiät olivat väljät ja muuttaneet muotoaan. Tapit olivat kuitenkin kuulemma olleet pohjassa, eikä tälle ongelmalle löydetty selitystä. Valurautainen vauhtipyörä oli ollut uusi, joten olisiko valmistusvirhe? Ongelma kierrettiin laittamalla koneeseen käytetty alkuperäinen vauhtipyörä, joka oli muokattu 200-milliselle kytkimelle.
Seuraavana yönä klo 3.48 kone valmistui ja päivällä kasaaja hoiti itse nokkien sisäänajamisen. Todella hieno suoritus aikataulun kiinniottamisessa!
Illalla klo 23 tietämillä kasaaja toi Kuplan Kärkölään. Ihmettelin kovasti, kun autossa oli melkoinen jälkikäynti ja tyhjäkäynti oli todella korkea. Auton käynnistäminenkin vaati usean sekunnin mittaisen sahaamisen, joka ei ole normaalia. Tarkastimme sytytyksen strobolla ja se näytti olevan kohdallaan. Kaasuvivuston kanssa oli kasatessa ollut jotain ongelmia ja sen vuoksi siihen oli lisätty toinen palautusjousi, mutta sekään ei riittänyt. Vivusto purettiin ja kasattiin uudelleen. Se vaikutti poistavan jälkikäynnin ja käynnistyminenkin nopeutui sen jälkeen.
Polttariautoksi en kuitenkaan uskaltanut Kuplaa ottaa, sillä en ehtinyt järjestelyjen vuoksi ajamaan sillä yhtään ennen polttariaamua.
Re: Janin Kupla
Kaverin polttarit tuli pidettyä viikonloppuna ja matka taittui mukavasti Akin Pallokeulalla. Kiitos Akille hienosti hoidetusta kuljetuksesta!
Kuvassa Aki ja polttareiden pääjehu.
Seuraavana maanantaina järjestettiin Lahdessa Satamacruising. Ennen sinne lähtemistä piti kuitenkin vaihtaa ensin sisäänajo-öljyjen tilalle normaaliöljyt. Ajoin parin kilometrin matkan, jotta öljynvaihto helpottuisi öljyn ollessa juoksevampaa. Tuolloin kone tuntui todella hyvältä. En huomannut öljyjä vaihtaessani mitään ihmeellistä.
Laitoin uudet öljyt ja HP1-suodattimen ja ajoimme Kupla-letkassa Kärkölästä kohti Lahtea. Salpakankaan kohdalla alkoi kuulumaan jotain kolkattavaa ääntä. Ääni muuttui kierrosluvun mukana. Ajattelin sen olevan resonointia, enkä huolestunut sen enempää. Tässä vaiheessa olin ajanut autolla alle 30 km nokka-akseliremontin jälkeen. Ääni muistutti maallikon korvissa esimerkiksi puhallinkopan läpi menevän kaasuvaijerin holkin resonoinnilta.
Satamassa kuulostelin ääntä ja heiluttelin osia etsien mahdollisia äänen aiheuttajia, mutta kaikki tuntuisi olevan hyvin paikallaan, eikä ääni kuulunut tyhjäkäynnillä selkeästi. Öljyä oli sen verran, kuin olin täyttänytkin, eli melkein ylärajaan.
Kupla satamassa 'ihailtavana'.
Naapurin Pekka oli sattumalta ulkona, kun palasin kotiin. Hän kysyi heti, että mitäköhän koneesta on hajonnut, sillä käyntiääni ei ole terve. Se on metallinen ja terävänkuuloinen. Ääni oli tosiaan muuttunut vielä lisää ja nyt tyhjäkäynnilläkin kuuluu selvä lisä-ääni.
En ollut vielä kaatanut pois vaihtamiani sisäänajo-öljyjä öljynvaihto-astiasta kanisteriin, joten kaadoin ne sihdin läpi. Sihtiin jäi todella paljon metallimurusia. Väriltään ne ovat pääasiassa vaaleita, alumiininvärisiä. Koko vaihtelee aivan hienosta jauheesta n. 1 mm x 3 mm kokoisiin suikaleisiin.
Mittasuhteen näkee ensimmäisestä kuvasta. Öljystä muodostunut pyöreä rengas on öljynsuodattimen tiivisteen kokoinen.
Sen jälkeen en uskaltanut enää ajaa sillä moottorilla.
Kuvassa Aki ja polttareiden pääjehu.
Seuraavana maanantaina järjestettiin Lahdessa Satamacruising. Ennen sinne lähtemistä piti kuitenkin vaihtaa ensin sisäänajo-öljyjen tilalle normaaliöljyt. Ajoin parin kilometrin matkan, jotta öljynvaihto helpottuisi öljyn ollessa juoksevampaa. Tuolloin kone tuntui todella hyvältä. En huomannut öljyjä vaihtaessani mitään ihmeellistä.
Laitoin uudet öljyt ja HP1-suodattimen ja ajoimme Kupla-letkassa Kärkölästä kohti Lahtea. Salpakankaan kohdalla alkoi kuulumaan jotain kolkattavaa ääntä. Ääni muuttui kierrosluvun mukana. Ajattelin sen olevan resonointia, enkä huolestunut sen enempää. Tässä vaiheessa olin ajanut autolla alle 30 km nokka-akseliremontin jälkeen. Ääni muistutti maallikon korvissa esimerkiksi puhallinkopan läpi menevän kaasuvaijerin holkin resonoinnilta.
Satamassa kuulostelin ääntä ja heiluttelin osia etsien mahdollisia äänen aiheuttajia, mutta kaikki tuntuisi olevan hyvin paikallaan, eikä ääni kuulunut tyhjäkäynnillä selkeästi. Öljyä oli sen verran, kuin olin täyttänytkin, eli melkein ylärajaan.
Kupla satamassa 'ihailtavana'.
Naapurin Pekka oli sattumalta ulkona, kun palasin kotiin. Hän kysyi heti, että mitäköhän koneesta on hajonnut, sillä käyntiääni ei ole terve. Se on metallinen ja terävänkuuloinen. Ääni oli tosiaan muuttunut vielä lisää ja nyt tyhjäkäynnilläkin kuuluu selvä lisä-ääni.
En ollut vielä kaatanut pois vaihtamiani sisäänajo-öljyjä öljynvaihto-astiasta kanisteriin, joten kaadoin ne sihdin läpi. Sihtiin jäi todella paljon metallimurusia. Väriltään ne ovat pääasiassa vaaleita, alumiininvärisiä. Koko vaihtelee aivan hienosta jauheesta n. 1 mm x 3 mm kokoisiin suikaleisiin.
Mittasuhteen näkee ensimmäisestä kuvasta. Öljystä muodostunut pyöreä rengas on öljynsuodattimen tiivisteen kokoinen.
Sen jälkeen en uskaltanut enää ajaa sillä moottorilla.
Re: Janin Kupla
Naapurin Toni kiinnitti Kuplaan etupuskurin pari viikkoa sitten. Nyt on rekisterikilpikin oikealla paikallaan.
Samalla huomattiin kuitenkin, että rungon etuosa, eli se kohta johon etuakseli kiinnittyy, on ruostunut todella pahasti. Vaatii pikaista hitsaamista...
Samalla huomattiin kuitenkin, että rungon etuosa, eli se kohta johon etuakseli kiinnittyy, on ruostunut todella pahasti. Vaatii pikaista hitsaamista...
Re: Janin Kupla
Tänään tuli taas huhkittua tossa kotipihassa ja vaihteeksi Kuplan kimpussa. 12 tuntia siinä meni, mutta nyt on Kuplan kone irti ja kaikki apulaitteet jäähdytyspelteineen on purettu pois koneen myyntiä varten.
Aamupäivällä sain päähäni, että jos sen koneen nyt irrottaisi, kun ei vettäkään sada. Onneksi sain Pekan kaveriksi, sillä moottorin hallittu irroittaminen on tällaiselle amatöörille yksinään liian haastava homma.
Pesin osat bensalla ja lisäksi maalasin pakosarjan sekä äänenvaimentimen kuumakestomaalilla. Täällä kämpässä on jälleen todella voimakas autoharrastuksen tuoksu (öljy, bensa), sillä minne muuallekaan olisin kamat sullonut, kuin eteiseen ja tuulikaappiin?
Aamupäivällä sain päähäni, että jos sen koneen nyt irrottaisi, kun ei vettäkään sada. Onneksi sain Pekan kaveriksi, sillä moottorin hallittu irroittaminen on tällaiselle amatöörille yksinään liian haastava homma.
Pesin osat bensalla ja lisäksi maalasin pakosarjan sekä äänenvaimentimen kuumakestomaalilla. Täällä kämpässä on jälleen todella voimakas autoharrastuksen tuoksu (öljy, bensa), sillä minne muuallekaan olisin kamat sullonut, kuin eteiseen ja tuulikaappiin?
Re: Janin Kupla
juuri näin! Toivottavasti löytyy sulle hyvä moottori siihen nyt tilalle!
Re: Janin Kupla
Koneen kasaaja osti moottorin takaisin käyvällä hinnalla eli takuu toimi hienosti! 
Oli kurjaa, että kohdalleni osui niin ongelmallinen koneyksilö, joka teetti paljon turhaa työtä ja kulua sekä pidätteli Kuplaa aivan liikaa seisomassa. Tuon koneen kanssa myös kasaaja joutui tekemään paljon ylimääräistä työtä ja varmasti myös hänelle kertyi ylimääräisiä kuluja jatkuvien osien hajoamisten myötä.
No, nyt on uusi, täysin vakio 1600-kuutioinen kone tilattu.
Oli kurjaa, että kohdalleni osui niin ongelmallinen koneyksilö, joka teetti paljon turhaa työtä ja kulua sekä pidätteli Kuplaa aivan liikaa seisomassa. Tuon koneen kanssa myös kasaaja joutui tekemään paljon ylimääräistä työtä ja varmasti myös hänelle kertyi ylimääräisiä kuluja jatkuvien osien hajoamisten myötä.
No, nyt on uusi, täysin vakio 1600-kuutioinen kone tilattu.
Re: Janin Kupla
noniin mistä tilasit?
Re: Janin Kupla
Kuplapajalta.Rauti kirjoitti:noniin mistä tilasit?
Re: Janin Kupla
nonni toivotaan että nyt ei olis murheita ja toimis...
Re: Janin Kupla
Lisäsin tähän ketjuun jälleen paljon tekstiä ja uusia kuvia.